
tämä blogi on tullut tiensä päähän. siispä vielä kerran: kiitos paljon kaikille lukijoilleni! toivottavasti tekstini ovat olleet avuksi :)
koska en kuitenkaan osaa olla kirjoittamatta, minut löytää nykyisin uudesta blogistani. sen painopiste ei ole pääasiallisesti syömishäiriössä, vaan tavallisessa opiskelijaelämässäni ja ajatuksissani aiheesta jos toisestakin (pillifarkuista lähtien). syömishäiriöaihe kulkee silti taustalla mukana. koska uusi blogini on kovin erilainen kuin my first autumn without fall, en odota suurta kävijäryntäystä - mutta jos kiinnostusta riittää, olette kaikki hyvin tervetulleita :)
--> http://neitignuu.blogspot.com
ps. kuten jo uuden blogin nimestä saattaa päätellä, uudet aihepiirini ja kirjoitustyylini ovat paljon aiempaa kevyempiä :)
pps. olen atk-tumpelo enkä saa linkkiä toimimaan. damn it.
EDIT. vaikka tämä blogi päättyy, jatkan silti aktiivisesti vertaistukityötä. minuun saa aina ottaa yhteyttä, jos siltä tuntuu! tarkistan tämän blogin kommentit edelleen joka päivä, ja sähköpostiosoitteeni löytyy blogin oikeasta reunasta.


kurjaa että lopetat, sillä teksteistäsi on ollut hyötyä - ja ne ovat opettaneet ja anteneet minulle uutta suuntaa elämään. paljon tsemppiä sulle mitä ikinä tuutkaan elämässä tekemään! ♥
VastaaPoistakiitos paljon, tiina! paljon tsemppiä myös sinulle jatkoon <3
VastaaPoistamelkein olin että byää, mutta kaikella on aikansa!
VastaaPoistamegaiso kiitos silti tästä!
ja rumat trikoohousut ovat oikein hyvä puheenaihe! <3
sanna, halauksia! <3
VastaaPoistatässä blogissa oli kuitenkin onnellinen loppu, ja innoissani siirryn lukemaan uutta blogia! :)
VastaaPoista<3
VastaaPoistaKiitos! Ja onnea matkaan :).
VastaaPoistakiitoksia! :) <3
VastaaPoistaMaiju Emilia,sinä olet esikuvani, toivon liekki tässä sumuisessa ja niin hirveän mustassa syömishäiriömaailmassa. On ollut todella hienoa lukea tarinaasi ja olen heti jonottamassa kirjaasi sitten.Olet hyvin lahjakas kirjoittaja. Minä meinasin jo kirjoittaa sinulle sähköpostia mutten sitten uskaltanutkaan.
VastaaPoistaMinä en vaan tiedä kuinka kauan jaksan tätä helvettiä...
kiitos kommentistasi, placida! sainkin sinulta jo sähköpostia, ihana että uskalsit kirjoittaa. kirjoitan pian takaisin! <3
VastaaPoista(ps. kommenttisi eivät heti tulleet näkyviin, koska mulla on päällä kommentin vahvennus, eli viestit täytyy ensin hyväksyä ennen kuin ne näkyvät.)
Olen niin ylpeä susta!♥
VastaaPoistapaljon ihania hetkiä ja valoisuutta sun elämään(:
voi kiitos, butterfly! kävin kurkkaamassa blogiasi; paljon voimia omaan parantumisprosessiisi <3
VastaaPoistaAiheita, niin mulla kiinnostaisi kuulla uskonnon vaikutuksesta, niin ahdistavasta kuin ilmeisesti nykyisin helpottavasta(?) puolesta siinä ja syömishäiriö ja seksuaalisuus, jos vai ei liiaan henkilökohtiaseksi mene.
VastaaPoista-niina
kiitos ajatuksista niina. olen hahmotellut yhteen lukuun uskontoa, seksuaalisuutta ja syömishäiriötä yhtenä pakettina: miten mikäkin vaikuttaa toiseensa.
VastaaPoistaOlen lukenut tässä viime aikana kaikki kirjoituksesi, ja mitä tunteita ne herättikään! Ehdottomasti suurin on vahva parantumisfiilis, kiitos siitä. Harmi että tämä loppui tähän, mutta toisaalta -mitä sitä liiaksi sairaudessa vellomaan kun yli on jo päässyt.
VastaaPoistaKirjoitat ihan tajuttoman upeasti, joten kirjaa jään odottomaan innolla...;)
Siirryn myös heti lukemaan uutta blogia..-->
Postauksia lukiessa tuli vaikka mitä mieleen, mutta nyt pää on tyhjä.
Kiitos, onnea ja tsemppiä! ♥
tulitikkutyttö, kiitos paljon kommentistasi! :) ihana kuulla, että olen teksteilläni voinut auttaa sinua. tervetuloa neiti gnuun päiväkirjan lukijaksi ja hurjasti tsemppiä omaan parantumisprosessiisi! <3
VastaaPoista